Joulu on takana, mutta ihana loma jatkuu. Muutamankin joulukuvan valitseminen tuntui vaikealta, sillä liikkuvaista poikaa ei ole tahtonut saada pysymään kameran edessä paikoillaan. Tässä koristellaan joulukuusta.

Aattoa oli valtavan vaikea odottaa. Kun suuri päivä koitti, kävimme ensin miehen mummia katsomassa sairaalassa, sitten saunoimme ja söimme. Illan vietimme miehen vanhemmilla, minne odotettiin pukkia. Odotettiin....ja odotettiin...ja tulihan se pukki viimein! Pienet tontut auttoivat mielellään pakettien jaossa, ja oma nimi oli paketin päältä aina kaikkein helpoin luettava.

 

Lahjatoiveita oli saanut olla neljä. Alex oli kirjoittanut pukin kirjeeseen "Lisää vaunuja, lisää junaradan paloja, asema, legoja. t. Alex". Suloinen kirje harakanvarpaineen on mallista kirjoitettu, kun ensin toiveet esitettiin äidille. Kirje talletettiin varmaan talteen tärkeänä muistona tästä joulusta...eikun hups, tonttuhan sen vei parvekkeelta! Sekä lego- että junarata-aiheiset toiveet toteutuivat kaikki,  ja tulipa muutama sellainenkin paketti, jota ei osattu odottaa.

Joulunaikaan mahtui myös paljon huolta. Sekä miehen mummi että oma paappani ovat olleet vakavasti sairaina ja sairaalahoidossa. Kuitenkin, lämpimät muistot loma-ajasta yhdessä perheen kesken ovat päällimmäisenä.

Nämä Alex leipoi ihan itse!