Juhlat jatkuvat. Tänään isä ja sisko lähtivät kohti kotia, huomenna tulevat lapsivieraat. Joitain reseptejä jaksoin kirjoittaa, kuvaamaan en kerinnyt ollenkaan. Väsyttää, mutta juhlinta on ollut mukavaa. Jäätelökoneen kanssa mopo karkasi ihan käsistä, ja eilen syntyi mansikkaa, mustikkaa ja jogurttijäätelöä, tänään vielä huomisille lasten synttäreille banaanijäätelöä. Banaani ja päärynä ja minttu ovat sellaisia jäätelömakuja, joihin en esanssien pelossa koske yleensä pitkällä tikullakaan, joten oli erityisen hienoa huomata, miten banaanijädekin voi viedä mielen ja kielen ja pikkusormen ja varpaatkin. Voi hyvänen aika, me ollaan nautittu aidoista mauista ja vehkeen myötä siirrytty ammattilaissarjaan. Siskolle pitää vielä opetella tekemään hyvää polkkajäätelöä ja mulle munalikööriä. Unelmakolmikko lienee mustikka, valkosuklaa ja munalikööri samassa annoksessa ! Mies rakastaa hedelmäisiä sorbetteja.

Alex on saanut ihania lahjoja, juuri toivotunlaisia. Junaradan osia ja rahaa, ei mitään tarpeetonta. Sankari on jaksanut juhlia hienosti, ihmeempiä känkkäränkkiä ei mahtunut ohjelmaan vaikka päiväunia ei ehditty nukkua kumpanakaan päivänä. Kaikista lahjoista kaivinkone, jonka isi on ostanut meidän lahjaksemme, taisi olla sittenkin rakkain. Onneksi tarhassa on huomenna lelupäivä, sen saa ottaa mukaan! Aivan erityiset kiitokset vielä Esko-ukille, joka jaksoi leikkiä ja leikkiä...ja leikkiä. Alex kysyi nukkumaan käydessään, tuleeko Esko-ukki taas huomenna.

Nyt täytyy lopettaa ja mennä nukkumaan, kuudelta nousen täyttämään sen Nasu-kakun Hymy.