Ihan ensin kiitos kaikista ihanista ompeluun kannustavista kommenteista taas. Yritän jostain löytää aikaa pienissä pätkissä opetella lisää sitä puuhaa, jännitän vain niin kamalasti mahdollista epäonnistumista. Nyt olen ottanut tavoitteekseni opetella tekemään Alexille välikausihaalarin, sillä syystuuli täällä meillä merenrannassa on aikamoinen ja aamut ovat olleet jo kylmiä. Mummilassa vietetyn yön aikana oli jo ollut useita pakkasasteita. Katsotaan nyt, monenko viikon päästä haalari valmistuu ; )! Onneksi syksyn ja talven jälkeen tulee myös kevät, johon vielä on reilusti ompeluaikaa jäljellä, ellei puku nyt ennen lumiaenää  ehtisi käyttöön.

Jo Pohjanmaalta kesälomareissulla kulkeutui kotiin vanha matkalaukkuni. Laukku jäi ilman suunnitelmaa sijoituspaikasta vielä auton perään joksikin aikaa vaeltamaan. Vasta Kymenlaaksossa käytyämme muistin kantaa laukun sisään, ja se päätyi Alexin junaradan osien säilytyspaikaksi. Laukkuni on todella kauniin punainen, ja muistan sen olleen olemassa ja minun omani suunnilleen kolmekymmentä vuotta. Isä ehkä muistaisi, mistä se on tullut, mutta alkuperästä ei minulla enää ole muistijälkiä.

Samaisen kotiinpaluun yhteydessä tuli uuteen kotiinsa nyt myös syntymäpäivälahjani. Sen matka alkoi Tanskasta, Butik Sophien nettikaupasta.  Vähän etukäteen, mutta ehtiipä juhlapäiväksi paikoilleen. Olen itse aivan valtavan kiintynyt valkoiseen lokerikkooni jo nyt ja se tuntuu löytäneen heti paikkansa senkin päältä olohuoneesta. Mitäs pidätte ? Mies innostui siitä, että kaikille kännykän latureille ja muille tasoilla kuljeskeleville romppeille saadaan nyt omat paikkansa.

HÄR LENE, HÄR ÄR DET NU!!!

Päivällä otettu kuva

Ja pari iltavalaistuksessa

...OCH JAG ÄLSKAR DET MYCKET. TACK SÅ HEMSKT MYCKET OM ALLT!