Muistan, miten varhaisnuorena ihmettelin sanaa "konsensus". En millään saanut sen merkityksestä otetta ja sen ymmärrys oli ylivoimaista, miten paljon tahansa yritinkin päästä termin käyttötavoista jyvälle.

Nykyään tiedän. Konsensus on minun ja mieheni täysi yhteisymmärrys siitä, että olen mielettömän hyvä ompelemaan täysin tarpeettomia vaatekappaleita ;).

Konsensus vallitsee tämäniltaisestakin tekeleestä. Liian lyhyt jämäpätkä reunapitsiä käytettäväksi mihinkään järkevään enää koskaan, vanha pukukoru, josta neula on katkennut, pienten poikien solmukkeen kaulanympärysnauha ja saippuantekoon ostettua silkkiä saivat uuden käyttötarkoituksen: niistä tuli Alexin kummituslaivan kapteenin plastron. Eikös olekin kaikessa turhuudessaan ja turhamaisuudessaan tosi hieno ?