Miten tärkeältä on tuntunutkaan jälkikäteen lueskella merkintöjään arjen asioista riittävällä viveellä. Joistain vaikeistakin vaiheista on päästy yli, - se antaa aina voimaa. Perspektiiviä tähänkin hetkeen tarvittaisiin, sillä joku meistä on ollut nyt sairaana koko ajan, pitkin syksyä.. Flunssia, vatsatautia, niskakipuja ja sellaista tavallista. Nyt mies on ollut perjantai-iltapäivästä asti flunssassa, mutta kun korkea kuume puuttuu, ei taida olla kyse sikainfluenssasta ainakaan. Minua masentaa, kovasti kapinoin sitä vastaan, että aikuisuus olisi vain tätä arkea, sairautta ja tekemättömiä asioita. Plääh. Alexkin yskii vähän, - kuitenkin sen verran, että en taas osaa nukkua kuin hänen huoneessaan. Sikainfluenssarokotuksen ottaminen hänelle taannoin tuntuu nyt jälkikäteen hyvälle ratkaisulle. Olen varmasti paljon rauhallisempi enkä panikoi noita satunnaisia yskähdyksiä.

Joulumieli ei oikein ota tullakseen. Vielä vähän aikaa sitten ajattelin, että itsenäisyyspäivän viikonloppuna laittelisin jouluruokia pakkaseen, -laatikoita lähinnä-, ja nyt tuntuu siltä, että en jaksa laittaa edes sitä silloin syötävää ruokaa meille. Kun arki kaatuu yhden harteille ja tätä sairastelua on taas riittänyt, ei viikonloppu, - tai se joulukaan-, ole mikään ihana asia, jota odottaisi. Plääh toisen kerran. Jonnekin vaan pakoon kaikkia kotitöitä ja ihmisiä. Kun ei jaksa edes jutella järkeviä vaan tympii.

Olen saanut ompelustakin stressin. Pikkujouluvaate ehtii aivan hyvin valmiiksi ennen kuin sitä tarvitaan, mutta minua stressaa se, miten kauan se on ollut keskeneräinen. En ole jaksanut ommella: Jotain kuitenkin olen saanut aikaan, Alexille uuden tonttulakin ja mangosaippuaa joka tuoksuu hedelmäkakulle, hunajasaippuaa  ja joulukorttiaiheen piirrellen. Ja kynttilöitä! Niitä on jo monta. Tänään sytytin yhden meille itsellemme, ja kynttilä paloi kauniisti, savuttamatta ja valuttamatta. Niistä tuli oikein hyviä ja niitä tehdessään saa olla väsynyt ja ripustaa aivot narikkaan.

Kiitos Merith. Tunnustuksesi edellisen viestin kommenteissa  lämmitti. Juuri nyt se oli tärkeä valonpilkahdus.