Kolme vuotta olen halunnut päästä huonekalujen kunnostuskurssille. Kotona odottavat ihanat pikkutuolit, jotka Paapan mukaan "Vakkilan Terhon isä Napuesta" on tehnyt hänen vanhemmilleen 1800-luvun loppupuolella. Ne haluaisin kovin oppia kunnostamaan, ottaa käyttöön meidän keittiöntuoleiksemme.

Paikat ovat aina joka vuosi täyttyneet ennen kuin olen ehtinyt ilmoittautua, netistä olen nähnyt kurssin olevan täynnä jo ilmoittautumisen alkamispäivänä. Tänä vuonna olin kaukaa viisas. Kalenterimuistutus jo kuukausi sitten tälle aamulle laitettuna valmistauduin aloittamaan netti-ilmoittautumista sormi hiirellä ja toinen käsi näppäimistöllä klo 11:01 ilmoittautumisten alettua 11:00. Asiakasnumeroni, kurssin numero, kaikki olivat valmiina vieressä. Ärräpäiden ärräpää, typerä nettilomake vei aina uudelleen ja uudelleen jollekin Error-sivustolle, html-koodia ja SQL-serveriin viittaavaa tekstiä ruudun yläosa täynnä. Palvelu ei kestänyt meitä kaikkia yhtä aikaa ilmoittautuvia. Lukuisia refreshejä ja uudelleenkäynnistyksiä myöhemmin 11:05 olin ilmoittautumiseni saanut syötettyä sisään. Sain ilmoituksen siitä, että kurssi oli täynnä ja olin neljännellä varasijalla. %¤&&### !!!! Miten olisin voinut valmistautua paremmin ? Miten typerän nettipalvelun kapasiteettiongelmat kääntyivät minun tappiokseni ?????

KLo 16:30 alkoi samalle kurssille puhelinilmoittautumisaika. Puhelimitse ilmoittautuneille ja netin kautta ilmoittautuneille oli eri kiintiöt. Soitin tauotta varattuun numeroon kerta toisensa jälkeen 16:27- 16:46, jolloin pääsin ilmoittautumisten vastaanottajalle ensimmäisen kerran läpi. Siis soitin varmasti satakaksikymmentä seitsemän kertaa, - välittömästi varattu-äänen kuultuani valitsin numeron uudelleen. Läpi päästessäni pääsin kolmannelle varasijalle :(. Jo neljäntenä vuonna jään rannalle enkä olisi voinut toimia itse ilmoittautumistilanteessa mitenkään toisin.

Opettelen jotain, mitä minulla lehmänhermoisella ihmisellä ei ole. Kohtuuttoman pitkää kärsivällisyyttä.

1250701540_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Paljon siedän, mutta en tätä. Pitäkää tunkkinne. Minusta tulee vielä joskus puutyönOPETTAJA, ihan kostoksi ;) !