Ihania, leppoisia lomapäiviä viettäessäni ehdin viimein koota toukokuisella puutyökurssilla parin metrin mittaisesta laudasta muotoilemani pesuhuoneen jakkaran osat valmiiksi jakkaraksi. Pari kuukautta meni taas hurjaa vauhtia! Toisaalta, jakkaralla ei ollut kiire, olimmehan selvinneet jo kymmenen vuotta tässä asunnossa ilmankin. Nautin etukäteen ajatuksesta, että minulla olisi olemassa jo lomakäsityö, eli ei tarvitsisi väkisin keksiä mitään nykerrettävää, kun tämä palikkakassi odotti minua jo eteisessä.

Otin pari kuvaa kesken kokoamisrupeamankin, niin palojen muoto hahmottuisi paremmin. Malli on mukaellen piirretty keväällä ilmestyneen alkujaan virolaisen Käsityö-lehden puutarhakalustemalleista. Mukaelmani tarkoitti käytännössä kokonaan uusia mittoja, sillä ilmeisesti ohje on kirjoitettu Virosta saatavalle lautatavaralle, mikään paksuus tai leveys ei tuntunut täsmäävän meiltä Suomesta löytyvään lautavalikoimaan. Mutta idean ja muodon käytin lehdestä.

Alkuperäisessä mallissa myös poikkipuut tulivat jalkakappaleiden läpi. Minä jätin itselleni liian vaikeat liitokset toteuttamatta ja käytin nyt sitä ainoaa toistaiseksi osaamaani eli tappiliitosta uudelleen samoin kuin kenkätelineessänikin.

Jakkaran punaruskeat osat on käsitelty saunavahalla ja päätylaudat öljytty, jotta se olisi kauttaaltaan kosteussuojattu. Lisäsin jalkojen alle kumitassut, jotta jakkara ei pesuhuoneessa jäisi koskaan seisomaan suoraan vesilätäköihin.

Siellä se nyt nököttää pesuhuoneessamme, ja on jo kahdella saunomiskerralla ollut kovassa käytössä. Istumakorkeudeltaan ja tukevuudeltaan jakkarasta tuli onnistunut. Harjoitusta vaativat asiat liittyvät ruuvien reikien poraamiseen vähän pidemmiksi, ettei  ristipää-ruuvinväännin ala pyöriä ruuveissa ja vielä tarkempaan mittaamiseen. Toiseksi tekeleeksi olen kuitenkin tyytyväinen!