Tänään Alex on oikeasti kipeä. Toissayö ja eilinen oksennettiin, viime yönä särki vielä vatsaa ja päätä. Äiti on väsynyt zombie. Kuume vielä koettelee pientä potilasta ja vatsaansa välillä valittaa, mutta ne kaksi pientä banaanihaukkuja ja puolikas leipäviipale ovat pysyneet sisällä. Iloitaan sitä!

Sohvalla voipuneena oli aikaa katsella kuvia pienestä ihmisestä terveenä, iloisena ja onnellisena. Minua nämä kuvat ilahduttavat, toivottavasti teitäkin!

 

Alex halusi tänäkin kesänä oman pienen minitomaatin parvekkeelle hoidettavakseen. Hän puhui tomaattien kasvattamisesta niin monta kertaa, että äidin oli hellyttävä ja ostettava kilohinnaltaan kalleimmat tomaatit ikinä tuottava taimi.

Olemme yrittäneet ulkoilla paljon.. Jäätelöitäkin Alex on syönyt jo useita. Minä, hämmästyttävää kyllä, muistaakseni vain kaksi.

 

Kun poika sai luvan ottaa kengät pois jaloistaan, jalat piti piilottaa välittömästi: Alex nautti ja juoksenteli kallioilla pysähtyen välillä tunnustelemaan lämmintä kiven pintaa varpaillaan. Me olimme lapsena jatkuvasti paljan jaloin, täällä kaupungissa pitää ensin katsoa, ettei paikassa ole lasinsirpaieita tai muita teräviä roskia.

Toukokuussa olimme useita kertoja Kallvikissa Villa Andanian pihaa siivoilemassa. Laiturilla oli ihana pitää taukoa ja nauttia eväitä.


Villa Andania on upea paikka juhlien ja tilaisuuksien järjestämiseen. Lisää tietoa paikasta löytää vaikkapa täältä.

 

Porraspielien ruukkuihin askartelimme pajuista kranssit.

 

Alex juoksi ja kaivoi laipiollaan rantavedessä. Pian hän jo esitteli aarteitaan.

 

Seuraavia lämpimiä päiviä varten on nyt hyvä kerätä voimia!