Olen viehättynyt kalastajanlangasta virkattuun pesukintaaseeni, jonka olen saanut mummilta. Malli näyttää työläältä, ja ilman ohjetta olisi myös vaikea alkaa ottaa selvää, miten se on tehty. Vuosia, vuosia sitten mummi kyllä kertoi, miten sellainen tehtäisiin, mutta hän ei ollut itse mallia kokeillut, minun kintaani oli myyjäisistä ostettu. Muistan vain mummin sanoneen, että sillä hinnalla hän ei itse olisi sellaista myyntiin tehnyt, - oli siis työmäärään nähden liian halpa ostos.

Saunomisesta innostuneena ajattelin kuitenkin tehdä oman pesukinnastoteutukseni ja etsiskellä siihen käyttöön sopivia erilaisia kohopintaisia neule- tai virkkausmalleja. Löysinkin kivan tekniikan uusimmasta Modasta: tämä oli muistaakseni puikkovirkkausta. En ollut koskaan sellaista kokeillut, joten päätin ottaa tekniikkaan tuntumaa ja tehdä sillä pesukintaani. Keskeneräisen työni kanssa jo kuitenkin totesin, että kintaana, siis kaksinkertaisena kappaleena, tämä malli ei näillä langoilla kuivuisi ikinä. Käytin Finlan kalalankaa ja Novitan Kotiväkeä yhdessä, puikkona nyt oli mikä isoin sattuikin sitten löytymään, koko 12, ja virkkuukoukkuna koko 3. Siksi päädyin tekemään vain pesulapun. Pesulappu oli kuitenkin niin kaunispintainen, että sitä teki mieli kokeilla tiskaamisessa....ja rättinä....ja nyt en tiedä, mihin käyttöön se päätyy. Blogiin laitan sen siksi, että tekniikka oli itselleni uusi. Miksei tiskirättikin voisi olla kaunis!