Vesimelonineljännekset olivat visiona päässä jotenkin onnistuneemman oloisia kuin sitten luonnossa, minun toteutustaidoillani. Mutta tästä tuli sellainen ei hyvä - ei huono -kokeilu kuitenkin. Innotus ja idea olivat monen osasen summa: ystävä oli puhunut pari viikkoa sitten hedelmäisistä saippuoista ja ostamistani väreistä löytyivät vihreä ja punainen. Vanha, vanha lasiastia kotona on tuollainen neljään osaan jaettu ympyrä ja sen  lokeroihin voi laittaa vaikkapa blinejä varten erilaisia täytteitä tarjolle. Tarjoiluastian muotoja katsellessani päätin kokeilla meloniviipaleita.

1867002.jpg

Tuoksuna on Pienen tuoksukaupan Tonic (Clarins). Rakastan raikkaita tuoksuja. Mies toivoi jo, että opettelisin tekemään myös deodorantteja hänelle, sillä tuo Tonic-tuoksu oli hänellekin mieluinen. Hän vain muotoili lauseensa niin, että "laittaisit siihen sitä tuoksua, mitä täällä keittiössä on nyt joka paikassa leijunut", eli ensin en ollut ihan varma siitä, oliko tuo moite vai kehu ;). Strömsössä on kuulemma tehty, pitääkin kaivella vanhoja Strömsön arkistoja.