Pohjanmaalla ullakolta kannettiin kaksi arkkua alas: tädilleni menossa oleva Amerikan-arkku ja tavaranpaljouden takaa paljastunut sininen tasakantinen pikkuarkku, joka sai uuden kodin meiltä.

Koomista on, että olin viettänyt jo useita iltoja etsien sinistä tasakantista arkkua antiikkisivustoilta ja soitellutkin yhdestä Kangasalalle, mutta se oma arkku löytyi täysin odottamatta lapsuudenkodistani.

Tässä Turkuun muuttoa odottelemaan kannettu Amerikan-arkku. Komea, eikö totta ?

 

1249761232_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

 

Avattuna sisäkannesta löytyy kuva naisista ajamassa aasivaljakkoa.

1249761314_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

 

Tässä lähikuva vaunuista ja naisista:

1249761385_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

 

Toinen arkku on ollut takimmaisessa nurkassa tavaranpaljouden takana, ja kertaakaan ullakolla käytyjen kymmenien ja satojen kertojen aikana en aiemmin sitä ollut edes nähnyt. Nyt tyhjensimme ja järjestimme tavaraa edestä pois niin paljon että takanurkkaakin päästiin tutkimaan.

Me olemme onnellisessa asemassa, sillä Paappa on vielä kertomassa arkun tarinan. Hän on ottanut sen sodassa varuskunnan tiloista Petroskoissa kuljettaakseen siinä armeijan hallussa hänen vastuullaan olleita papereita sodassa palvelleiden hevosten osalta. Arkussa oli esimerkiksi kantakirjoja, joista selvisivät hevosten tiedot ja joiden perusteella Paappa sitten aikanaan rauhan koittaessa osaisi palauttaa hevoset oikeille omistajilleen. Arkkua kuljetettiin "kovilla kärryillä" ja suomaastossa sellaisilla riukujen varaan rakennetuilla pyörättömillä telineilläkin, Paapan ei sitä tarvinnut kantaa. Arkussa oli ullakolta sen kaivaessani kaksi Itä-Karjalan karttaa, joiden avulla Paappa on rintamalla lkahden vuoden aikana iikkunut. Kartat olivat kuluneita ja ne päätynevät nyt asevelimuseoon. Koskaan aiemmin Paapan sotavuodet eivät ole tuntuneet minulle niin konkreettisille kuin yhdessä näitä tavaroita hänen kanssaan tutkiessamme. Onneksi hän on sodasta hengissä selvinneiden joukossa.

 

1249761444_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

 

Nyt Petroskoista pitkän matkan tehnyt arkku kuudenkymmenen viiden vuoden kuluttua sotavuosista sai sisälleen meidän ylimääräisiä kenkäparejamme eteisestä. Millään toisella sinisellä tasakantisella arkulla ei olisi voinut koskaan olla tätä historiaa ja tätä tunnearvoa. Arkun ikä ei ole tiedossamme, mutta Paappa ei ole tehnyt sen alkuperäisasuun muutoksia sinä aikana, jonka se on ollut hänellä. Minäkin haluan jättää sen juuri tuollaiseksi kuin se on.

 

1249761509_img-d41d8cd98f00b204e9800998e