lauantai, 22. marraskuu 2008
Hiljaiseloa
Väsymykseen on monta syytä: pimeys, kiire töissä ja vaikeita asioita käsiteltävänä muutenkin. Rakas ystävä lähtee täältä pois enkä osaa käsitellä asiaa ollenkaan. Olen maailman huonoin yhteydenpitäjä ellei toista näe luonnostaan. Niitä ihmisiä, joihin "pitäisi pitää yhteyttä" on aivan liikaa minun erakkoluonteelleni. Joudun työstämään tätä lähtöä siksi jäähyväisinä aivan uudesta näkökulmasta, - viimeksi vielä kun edellisen yhtä rakkaan kanssa tiet maantieteellisesti erosivat yritin uskotella itselleni, että pidämme yhteyttä silti. Ja niinhän pidämmekin, kaksi kertaa vuodessa. Nyt olen siis realisti, se tekee tästä paljon vaikeampaa. Pöh ja plääh. En haluaisi päästää irti.
Kommentit