Alexin Heli-kummi soitteli tänään. Heli asuu kaaaaukana toisessa kaupungissa, ja kertoi käyttäneensä siellä paikallisesta kauppahallista ostamiaan saippuoita lähes yksinomaan sen jälkeen, kun olimme ensimmäisen kerran kuljettaneet hänet sinne mukanamme heillä vieraillessaan. Kun ne olivat niin luonnollisia eivätkä kuivata! Tätä lausetta olen salaa toivonut....Heli nimittäin saa jossain vaiheessa toisen vasta ostamistani saippualeikkureista, vaikka ei sitä vielä itse tiedä. Hän on opettanut minut huovuttamaan, minä ajattelin opettaa hänet tekemään saippuaa, jahka nyt itse opin ensin. Helin lauseen innoittamana kuitenkin vielä pitkän ja raskaan päivän päätteeksi tein kilon verran rasvoja sisältäneen saippuamassan kehäkukkia koristeenaan. Hän saa siitä sitten palan joululahjaksi.

Päivä oli vähän kurja monestakin syystä. Käden Taito ja Sisustus-messut eivät vastanneet odotuksiani. Kierrettyäni keväiset Käden Taito-messut olin nähnyt nämäkin. Tällä kertaa suurimmat odotukset olivat saippuantekoon tarvittavissa välineissä, olihan siellä näytteilleasettajana esimerkiksi Muotti.net. Muotit olivat minun mielestäni ihan kökköjä, eihän yksittäisellä tai liian pienikokoisten muottien sarjoilla mitään tee. Muita muotteja, tuoksuöljyjä tai värejä ei myynyt kukaan, - tai no, Sinooperilla oli joku sulatettava oliivisaippuamassa, jonka kanssa oli pakko samassa pakkauksessa ostaa kammottavaa tuoksuöljyä ja vihreää väriainetta. Arvioin massan riittävän kolmeen- neljään saippuaan. Massa, väri ja tuoksuöljy, jota en olisi kuuna päivänä käyttänyt, maksoivat yhteensä noin 15 euroa. Aivan kiskurihinta. Onneksi olen oppinut tekemään "oikeaakin" saippuaa.

Astianpesukone on hajonnut. Se on jäänyt veden poistopumppausvaiheeseen jumiin. Ohjelma ei etene mihinkään, vaikka mitä tekisi. Viimeksi tähän ongelmaan pari vuotta sitten auttoi muutaman päivän odottelu, ja kuvittelimme koneen mikropiirien (tms) saaneen kosteutta.

Pissapotta kaatui valkoiselle matolle. Mattoa pestiin sitten kymmenen aikaan illalla. Alexkin auttoi eli poika meni ylikierroksilla vielä lähemäs yhtätoista.

Noniinno, palataan siihen saippuaan: värisävyt ovat vaaleat ja sekä pinnalla että massassa on kehäkukan terälehtiä. Massaan sekoitin myös sinapinsiemeniä (toistan itseäni: on se kyllä hyvä, että kaapeissa on kaikenlaista!) ja pari teelusikallista piimaata ihan kokeilun vuoksi. Piimaan luulen kuivattavan niinkuin savenkin, mutta sitä ei ollut paljon. Värisävynsä puolesta se sopi kuitenkin juuri tähän saippuaan. Reseptinä käytin mantelisaippuan reseptiä ilman mantelijauhetta ja karvasmanteliöljyä, sillä uskaltauduin kokeilemaan mantelisaippuaani tänään ensi kertaa. Se oli ihanaa! Runsas vaahto oli tiivistä, samettista ja pienikuplaista, ja onnistuttuaan niin hyvin täytyi tätä massaa käyttää uudelleenkin.  Kehäkukkasaippuaan silppusin taas pienen silkinpalan.

Tuoksun halusin olevan mahdollisimman mieto ja muistuttavan kehäkukkaa. Kehäkukan tuoksu ei ole mikään huumaavan hyvä, joten sain päähäni käyttää tähän ei-myöskään-suosikkituoksuihini-kuuluvan Geranium-lirauksen vuodelta yksi ja kaksi. Eteeristä Geranium-öljyä laitoin kiloiseen massaan ehkä 1,5 tl, ruusutuoksuöljyä  1 tl, Maui-tuoksuöljyä 1 tl ja sitruunatuoksuöljyä 2 tl. Tuloksena oli erittäin oikeankaltainen mausteinen kukkaistuoksu, jota pidin miellyttävänä. Tuo tuoksujen sekoittelu on todella nyt mielipuuhaani ja kamalan palkitsevaa, sillä Maui-tuoksun kookosvivahde, josta en pitänyt ollenkaan ja pelargonian kumma mausteisuus muuttuivat yhdessä muiden tuoksujen kanssa oikein nautittaviksi häviten taustalle. Saippuassa saa mielestäni ylipääyään olla selkeä tuoksu, mutta se ei saa olla saippuan ominaisuukista hallitsevin. Itse tekemiini saippuoihin saan nyt aivan sellaiset tuoksut ja siinä voimakkuudessa, mitä itse haluan.

Lisään kuvan saippuasta, kunhan se on leikkauskunnossa. Ensimmäinen kilon lipeäpurkki on nyt käytetty. Saippuapaja sulkee nyt vähäksi aikaa, sillä lipeää täytyy tilata lisää. Apteekin lipeä on aivan järjettömän hintaista, nyt ajattelin kokeilla Lahtisen vahavalimon lipeää.