Vasta viikko sitten laitoimme Alexin kanssa isältä saatua kotipellossa kasvanutta vehnää itämään rairuohon sijaan pääsiäisruohoksemme. Murehdin, miten kamalan myöhään sen taas muistinkaan ja olin varma, että pääsiäiseksi mullasta työntyisivät jotkut pienen pienet ja harvalukuiset oraat. Vaan katsokaa kuvaa, hyvä ettei se heilimöi!

1395717.jpg

Valtavalla voimalla, täynnä energiaa ja kevään odotusta on viljamme lähtenyt kasvuun. Kylvötiheys oli varmaan vähän EU-direktiivejä löyhempikätistä. Mukana kuvassa on myös paljon Alexin pääsiäisaskarteluja, Helsingin Ukille tehty syntymäpäiväkortti ja tarhassa tehdyt kukko ja munankuoresta kurkistava tipu.

Voimakas kasvu, uusi elämä, turhan murehtiminen....päässä on pyörinyt ajatus siitä, kuinka paljon vastaavia turhia asioita turhaan murehtiikaan kuin sitä, ehtisikö ruohomme ajoissa vihertää. Ruohonkorren kasvu on tiedossa yhtälailla kuin sen taittuminen, - miksi monien omien asioidensa on niin vaikea uskoa olevan yhtä hyvässä hoidossa?

Uuden elämän alkua pääsiäisenkin teemaan sopien saamme juhlia monin syntymäpäivin. Olkoon ylempi kuva Helsingin Ukille onnitteluiksi 21.3,  alempi Pohjanmaan sankarille 22.3: taas se rakas kuva krookuksista ja kaivonkannesta, jota ei enää ole. Onnea !

1395754.jpg



Suvun syntymäpäivärypästä maaliskuussa täydentää pieni prinssi, joka viettää ensimmäistä pääsiäistään muutaman päivänä vanhana. Ihanaa iloita siitäkin!