Uusin saippuakokeilu on yksi rakkaimmista. Isä on viljellyt vehnää, jota olen saanut ihan kokonaisina jyvinä. Nyt osa jyvistä palautuu isälle hienonnettuna saippuamassaan, jotta traktorin peräkärryn vetoaisan rasvassa sotkeentuneet kädet saadaan kevyesti kuorivilla elementeillä puhtaaksi. Kotipellon viljan käyttäminen tuntui mukavalle ajatukselle, ja saippuoilla oli heti tunnearvoa. Saippuamassa on kamomillasaippuan reseptillä tehty, mutta massassa on mukana 1 rkl itserouhittua vehnää. Vehnärouheen lisäksi massassa on noin 1 tl kamomilla-minttuteetä, josta keitin saippuamassan nesteenä käytetyn vahvan teenkin. Kirkastin massaa ripauksella titaanidioksidia, käytin vähän keltaista kosmetiikkaväriä, ja tuoksuksi 500 g rasvoilla tehtyyn massaan laitoin 2 tl Pink Sugar-tuoksuöljyä, joka tuntui sopivan kamomillan kanssa hyvin sellaisena makeana, karamellimaisena tuoksuna ilman selkeitä erityispiirteitä. Saippuan väristä tuli oikein hyvä.Pitäydyin nyt luonnonmukaisessa linjassa, ja jätin ylellisen silkinkin tästä saippuasta pois, vaikka muuten sen käytöstä olenkin innostunut. Älkää kysykö, miksi innostuin: Siksi, että kokeneemmat saippuantekijät sitä ovat suositelleet! Käyttökokemusta omista saippuoista vielä ei juurikaan ole, joten tarkoituksella yritän tehdä mahdollisimman paljon erilaisia kokeiluja löytääkseni meidän perheellemme mieluisia reseptejä.

1917452.jpg