Vasta eilen mielessäni pyörittelin ajatusta siitä, miten olen Alexin elämästä laittanut tänne vain tärkeitä, jotenkin poikkeavia hetkiä, ja sitten kuitenkin otsikoinut tämän aihealueen Alexin arjesta kertovaksi. Selkeä ristiriita. Arki on vaan niin arkea, - jotenkin tuntuu mahdottomalle kirjoittaa sekaisin kaikkialla olevista leluista tai kiukuttelevasta jääräpäästä, joka ei halua käydä nukkumaan.

Alexilla oli tänään ihan tavallisena lauantaina taas erityinen päivä. Itäkeskuksessa olivat Muumit Lasten päivän kunniaksi. Alex ilmoitti jo eilen illalla haluavansa sitten muumin syliin. Eikö ole liikuttavaa ? Mietin, miten paljon poikaa sitten tänään oikeasti jännittäisi, mutta annoin ymmärtää, että me voimme kuitenkin kysyä, ottaisiko muumi sinut syliin.

Kovan etsintäkierroksen jälkeen löytyi ensin Pikku Myy.

Sitten löysimme muitakin hahmoja, mutta he kaikki olivat jo lähdössä kotiin Muumilaaksoon melkein heti löytymisen jälkeen. He kuitenkin kertoivat Muumipapan ja Muumimamman olevan kohta tulossa.

Odottamisessa meni tovi, mutta Alex oli ihanan sitoutunut hommaan ja kertoi jaksavansa kyllä odottaa. Oltiinhan muumeista puhuttu koko aamu, niiden takia reissuun lähdettiin. Ja odottaminen palkiittiin!